Osteopatian historia ja tausta
Kuvassa on tohtori Andrew Taylor Still, osteopatian isä.
Mainittakoon kuriositeettina, että kuvan saappaissa tohtori Stillillä oli hänen itsensä kehittämät tukipohjalliset.
Osteopatian isä oli amerikkalainen lääkäri Andrew Taylor Still (1828-1917).
Still huomasi tutkimuksissaan, että keho kykeni parantamaan itse itsensä erilaisista sairauksista ja vaivoista, jos kehon toiminta oli tasapainossa. Tämä näkemys poikkesi huomattavasti 1800-1900-lukujen vaihteen lääkäreiden katsantokannasta ja lääketieteestä.
Still kehitti osteopaattista ajatteluaan tutkimalla perinpohjaisesti ihmiskehon anatomiaa ja fysiologiaa ja kehitti näiden pohjalta omia hoitotekniikoita.
Tällä hän haastoi sekä omia että aikalaistensa käsityksiä ihmiskehon toiminnasta. Perehdyttyään systemaattisesti vuosien ajan anatomiaan, fysiologiaan, kemiaan sekä biomekaniikan lakeihin, Still ryhtyi kokeilemaan kehittämäänsä uutta ja käytännönläheistä käsin tehtävää hoitoa omiin potilaisiinsa. Hoitotulokset olivat hyviä ja ihmiset paranivat monista vaivoista. Tämä sai hänen maineensa kiirimään aina vain yhä laajemmalle.
Vuonna 1874 Still nimesi tekemänsä hoidon osteopatiaksi (osteo= luusto, pathos= sairaus), sillä alunperin Still keskittyi hoidossaan luuston ja nivelten asentoon kehossa.
Osteopatian ytimenä oli ja on kehon, mielen, tunteiden ja hengen muodostama kokonaisuus (body, mind and spirit).
Osteopatian kehittymiseen ovat A.T. Stillin jälkeen vaikuttaneet monet osteopaatit. Kuitenkin toimiviksi havaitut perusperiaatteet hoidon taustalla ovat pysyneet samoina. Eurooppaan osteopatian toi englantilainen fysiologi J. M. Littlejohnin (1865-1947), joka oli itse saanut Stilliltä apua vaivoihinsa. Parannuttuaan hän lähti Amerikkaan ja opiskeli itsekin osteopaatiksi ja myöhemmin lääkäriksi. J. M. Littlejohn perusti Euroopan ensimmäisen osteopaattikoulun, British School of Osteopathyn (BSO).
Suomeen osteopatiakoulutuksen toi Christer Pellas, joka opiskeli Lontoossa Andrew Still Collegessa osteopaatiksi ja täydensi opintojaan myöhemmin Ruotsissa. Suomessa hän aloitti osteopatiakoulutuksen vuonna 1989 Luontaislääketieteen Instituutti Kaironissa Helsingissä.
Yhdysvalloissa osteopaatit ovat aina myös lääkäreitä (Doctor of Osteopathy, DO). Europpalainen osteopatiastandardi määrittää vaatimukset osteopatian koulutukseen ja ammatinharjoittamiseen Euroopassa.
Osteopatian ammattikorkeakoulutus alkoi nykyisessä Metropolia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2000. Metropolia on ainoa oppilaitos Suomessa, jossa osteopaatin tutkinto opiskellaan täsyipäiväisenä neljän vuoden tutkintona.. Osteopatiakoulu Atlaksessa opiskelijoilta edellytetään aiempaa soveltuvaa terveydenhuollon alan ammattihenkilön tutkintoa ja siellä koulutus tapahtuu monimuoto-opetuksena.
Lähde: Suomen Osteopaattiliiton sivusto www.osteopaattiliitto.fi