Jos on "huonot geenit", niin onko peli menetetty?

Lääketieteessä on tehty geenitestejä jo reippaasti yli kymmenen vuotta. 

Viime vuosina eritasoiset geenitestit ovat tulleet myös kuluttajien saataville. Onko niistä hyötyä?

Toukokuun 2022 Lääkärilehdessä professorit Juha Kere ja Juhani Knuuti kirjoittivat, että geenimerkkejä määrittelemällä ei sairausriskiä näyttäisi voitavan ennustaa yhtään sen luotettavammin kuin tutkimalla potilasta kliinisesti vastaanotolla. Heidän mukaansa useissa tutkimuksissa on voitu osoittaa että jopa kymmeniä tuhansia geenimerkkejä määrittelemällä ei tilastollisesti merkittävää eroa riskiennusteessa ole, verrattuna potilaan kliiniseen tutkimiseen. 

Toisaalta tietääkö kuluttaja, että kaupallisin tarkoituksin netissä kuluttajille myynnissä olevat geenitestit ovat osin jopa epätieteellisiä?

Geenitestillä voi olla osaan kuluttajista myös nocebo-vaikutus.* 

Ihmisen perimä määrittyy hedelmöityshetkellä. Kuitenkin esimerkiksi syövistä suurin osa saa alkunsa elämänaikaisista geenimutaatioista. Professorit Kere ja Knuuti lopettavatkin artikkelinsa: "potilaan tulevaisuuden määrittämisessä ELÄMÄNTAPOJEN MERKITYS on huomattavasti geenien osuutta suurempi. (Lähde: Lääkärilehti 19-20/ 2022. On aika siirtyä geeneistä eteenpäin.) 

*Nocebo-vaikutus:  Kuntotestaustilanteessa tutkittavalle kerrotaan että hänellä on huonon suorituskyvyn geeni. Tuolloin testattavan kuntotestin tulokset toistetusti huononevat geenimuodosta riippumatta.